Putkieristeisiin liittyvät kyselyt ovat lisääntyneet, joten teimme sille oman osion tänne!
Asbesti on luonnossa esiintyvä mineraalikuitu, jota on käytetty erilaisiin rakentamisen ja teollisuuden tarpeisiin lähes koko 1900-luvun ajan ja varhaisimmat merkit sen hyödyntämisestä on tuhansien vuosien takaa. Asbestin ominaisuudet parantavat mm. tuotteiden ja tarvikkeiden kulutus-,palo- sekä eristysominaisuuksia, ja tästä syystä sitä on käytetty erittäin laajasti erilaisissa kohteissa. Asbesti esiintyy luonnossa sellaisenaan ja Suomessakin on ollut vielä 1970-luvulla aktiivisia asbestikaivoksia.
Tänä päivänä törmäämme asbestiin useimmiten kodeissa tehtävien korjaus- ja uudistustöiden yhteydessä. Asbestin käyttö on Suomessa kielletty kokonaan vuonna 1994 ja vuonna 2016 voimaan astunut laki asettaa nykyaikaiset säädökset asbestin käsittelylle.
Ennen vuotta 1994 rakennetuissa kohteissa on suoritettava asbestikartoitus ennen töiden aloitusta.
Asbestilaadut
Yleisimmät asbestilaadut ovat Suomessa olleet antofylliitti, krysotiili ja amosiitti. Suomi on ollut antofylliitin tuottaja ja tästä syystä sitä on ollut runsaati saatavilla ja sitä onkin käytetty paljon mm. märkätilojen laasteissa ja tasoitteissa. Neljäs käytetty asbestilaatu on krokidoliitti, jonka käyttö on kielletty Suomessa vuonna 1976.
Amosiitin yleisinä käyttökohteina oli erityyppiset putki- ja kattilaeristeet.
Antofylliittiä on käytetty laasteissa, tasoitteissa ja mm. asbestipahvissa. Antofylliitti asbestia tavataan kuivien ja märkientilojen seinätasoitteissa, kiinnitys- ja saumauslaasteissa. Ainut varma tapa tietää onko purettava materiaali asbestiton, on ottaa materiaalista näyte ja tutkituttaa se luotettavassa asbestimateriaaleja tutkivassa laboratoriossa. Asbestikartoitusta tehtäessä on tärkeää saada otettua materiaalinäytteet kaikista päällekkäisistä pinnotteista aina pohjaa myöden.
Krysotiiliä on käytetty mm. katto- ja kovalevyissä sekä liimoissa.
Krokidoliittiä on käytetty mm. ruiskutetuissa eristeissä ja sen tunnistaa helposti sinisestä väristään
Asbestin haitat
Asbestin aiheuttamat terveyshaitat ovat syynä asbestin kieltämiseen Suomessa.
Asbesti aiheuttaa terveysriskin, koska asbestikuidut ovat niin pieniä, että ne kulkeutuvat ihmisen keuhkoihin ja jäävät siellä kiinni keuhkorakkuloihin. Kuidut ovat kovia ja teräviä ja päästessään ihmisen keuhkoihin eivät ne sieltä enää poistu – asbestin aiheuttamat yleiset sairaudet ovat keuhkosyöpä sekä keuhko- ja sydänpussin ja mahalaukun syövät, eli mesoteliooma. Krokidoliitti asbesti on todettu asbestilaaduista haitallisimmaksi.
Tämän hetkisten säädösten mukaan ilma on turvallista, kun siinä on alle 0,01 kuitua / cm³ , eli maitopurkillisessa ilmaa saa olla enintään 9 kuitua tai normaali kokoisen huoneen ilmassa on ~225000 kuitua ja tällöin tilassa voidaan oleskella. Yksittäisen kuidun halkaisija on yleensä alle 0,0005mm ja silmin nähtävä määrä asbestia on käytännössä kymmeniätuhansia kuituja yhdessä nipussa. Vaarallista määrää asbestia ei näe ilmassa, vaikka raja-arvo ylittyisi.
Muita asbestin haittoja ovat asbestoosi, eli asbestipölykeuhko, sekä asbestiplakkitauti.
Haitoilta suojautuminen
Asbesti ei aiheuta haittoja, kun sitä sisältävä rakennusmateriaali on ehjä, eikä sitä rikota. Rikkinäisistä materiaaleista tai purkutöiden yhteydessä kuituja vapautuu hengitysilmaan.
Tärkein asia purettaessa asbestia on suorittaa purkutyö oikein, eli estää asbestikuitujen leviäminen vapaasti ilmaan. Tätä varten on kehitetty osastointi menetelmä, jossa purkutila alipaineistetaan oikean tyyppisillä laitteilla ja näin ilmaan päässeet kuidut saadaan kerättyä talteen. Henkilökohtaisista suojaimista tärkein on hengityssuojain, jonka täytyy olla vähintään P3-luokan suodatin sisätiloissa purettaessa ja lisäksi hengityssuojaimen tulee olla moottorilla varustettu malli, jossa suojamaskin sisään viedään ilmaan ylipaineisesti.
Lisäksi työssä tulee käyttää siihen soveltuvaa kertakäyttöhaalaria, hansikkaita ja saappaita, jolla estetään kuitujen leviäminen työalueen ulkopuolelle.
Ammattitaitoinen ja osaava asbestipurku-urakoitsija suorittaa työn turvallisesti ja niin, ettei kohteessa työskentelevien ja oleskelevien henkilöiden tarvitse suojautua työnaikana.